Nyt on Vaakun akut ladattu! Että tää meiä Suomi on kaunis maa. En ihmettele yhtää sitä miten luonto on antanu ja antaa vaikutteit säveltäjille. Ja kaikil taiteilijoil. Elokuu on viel kesäkuukausi, mut on täs semmost jäähyväiste tuntuu. Kottaraiset parveilee jo, meiä pihan yli lensi pieni kurkiporukka huutaen ja työt alkaa huome. :) Mul kyl nii kiva työ, et sitä en valit et työt alkaa, mut koht saan taas kaivaa esiin ne mun lunssan karkotus aineet. Ja koht on taas ääniki kovemmas rasitukses päivittäin. Nyt olen ollu nii hiljane ihmine.... Voi ol ,et läheiset on täst asiast kyl erimieltä.
Yhtään en ole laulanu "läksyjäni" , en ole lukenu italialaisii sanoi, eli mittää en ole tehny laulamise hyväks. Niihä siin ain käy ku loma on, tai ainaki mulla. Olen kyl sen verra laulanu, et merel ku ei ollu juur yhtää tuulta, ampiaisetki ohitti meiät, ni sillo lauloin täysil I am sailing!
Syksy on ehkä mun lemppari vuodenaika, tai oikeestaa iloitsen siit, et meil on eri vuodenajat, on vaihtelevaa ja ain joka vuodenajas omat hyvät puolens, ja tietysti myös omat ärsyttävät puolensa. Talvi on nyt kaikkist huolestuttavin vuodenaika ainaki tääl lounaises Suomes, mut lunta tai ei, toivon et Ääniräätäleil olis taas joulukonsertti, mihin vois ittes taas ilmottaa ja kärsii jännityksest.
Minnan kans on jo sovittu syyskauden tunnit, ja torstain pitäis alottaa, mikä tosi kiva. Kiva nähdä Minnaa ja kiva alottaa reenit. Nyt on into taas nii korkeel. Olin Savonlinnas ja kuulin ja näin, vaiks huonosti,ku oli jonku pää edes, La Bohemen! Sen esitti italialaine Teatro Regio Torino. Ai että! Mitä sanois, muut kun et aivan ihanaa lauluu. Miminä lauloi Erika Grimaldi ja Musettana Kelebogile Besong. Se oli kyllä niin ihanaa korville, kaikkien laulut. Oma paikkani ei vaan ollu niin hyvä, etten nähnyt kunnol juur mitää, harmittaa, mutta kun ne on nii ääres kalliit ne paremmat liput... Ulkona pressun takan tuuli hurjasti ja vettä satoi, mut se sopis tunnelmaan, kun ei lavallakaa ollu mikkää kesäiset linnunlaulu tuunelmat. Harmi, et Savonlinna on kaukan, ja harmi ,et se on niin kallist. Kyl siel kävis mielellään kuuntelmas vaiks mitä, mut ei "tavis" pysty. No mut nyt olin ja siit iloitsen.
Aina ei lauluhetket ole iloisia, olen taas menossa hautajaisiin laulamaan. Laulan siellä Leivästä enkelten. Sitä toivoo, että laulun sanat antaisi edes vähän lohtua sureville....
Täst se sit taas lähtee... Vaakku avaa nokkans ja lähtee tunnille laulamaa!
