Laitoin Mozartin kreivittären nyt vähäks aikaa pinon alimmaiseks, koska sitä ku laulaa tunnil, ni ei sit muut jaksakkaa. Kaunis kappale, mut pitää ol nii valppaan koko aja, ja joskus työpäivän jälkee en oo ihan valppaimmillaan. Mut mielestäni olen siin kyl edistyny, lauloin jo ilman nuottei edessäni, vaan sanat kädes. No, nyt päälimmäisen on Mozartin Laudatum Dominum. Heeeelppo. Jeah rait. Ei todellakaan. Kun sitä nuottii kattoo, ni ajattelee et voi miten ihanan helpon näköst, saa laulaa pitkää nuottii ja sanoi vähän ja.... Voi vesseli sitä Mozartia, ei päästä laulajaa helpol! Mut niin kaunis on taas tääkin biisi. Tää ois ollu mun ehdokas Ääniräätäleiden joulukonserttiin, mut tänä vuonna en pääse koko konserttiin, työ vie nyt ajan niin, etten pääse säestäjän kans harjottelemaan. Se on todella tärkeetä pitää hyvät yhteis treenit ennen konserttia. Aina hyvä valmistautuminen on kaiken a ja o. Pitää osata biisi, pitää osata sanat tai ainakin osata lukea niitä niin ettei koko aikaa tuijota paperiin, ja ois aina ihanaa kun sais harjotella esiintymispaikassa edes kerran. Ja säestäjät on kaikki erilaisia, ja varsinkaan jos et yhtään häntä tunne ,on yhteisharkoilla isompi merkitys. Mut Laudate Dominumia nyt opettelen ja toivon et joskus saisin laulaa sen.
Saan mää jouluna laulaa vaik en Ääniräätäleiden konserttiin pääsekään. Töissä laulan lasten kanssa ja Hot Dogs laulaa taas joululauluja marketin käytävällä ja kerää patjoja ja peittoja koiravanhuksille. Se on ollu aina superkivaa, vaiks äänel ei mikään helppo paikka. Mut kun käy laulutunneil, oppii koko ajan käyttämään ääntä paremmin , niin et kun joskus sitä "revittää" vähän rajummin, niin ääni kestää. Ei nyt tietty ihan millai tahans kannata huutaa tai rääkyä. Ja veden juominen on ain hyväks, plus vesipiippu ym. Olin yks päivä ilkeä lohikäärme, ja ilkeän lohikäärmeen äänikin oli ilkeä, mut selvisin siitä ihan hyvin. Lepuutin ääntä lopun päivää ja join vettä ja niin oli taas hyvä kurkku.
Minnan kans mietittii, et mikä kiva "pikku kappale" kulkis täs Mozartin mukana, joku suomalaine? Hän löysi mulle Oskar Merikannon Metsäkyyhkyset. Se on nyt tosa pianon päällä ja koitan ens ite ottaa siit vähän selvää. Ei sekään nyt kyl mikää pikku kappale ole, mut kummisiki erilainen ku Laudate Dominum.
Äärettömän kaunis laulu.
Olen täsä lähiaikoin käyny Antti Tuiskun konsertis, Erja Lyytisen keikal, Bäckströms Brothersien Big Bangis ja Pyhäinpäivänä viel Mozartin Requiemia kuuntelemas. Taas huomasin, et läsnäolo lavalla on erityisen tärkeetä, et sydän, ajatukset on koko ajan mukan. Yleisö rakastaa heti takas. Suosittelen käymään erilaisis konserteis. Niist oppii paljon, puhumattakaa et saa kokea erilaisia elämyksiä. Mää esim. en oo mikää blues fani, mut mieheni tykkää bluesist kovin, ja kun hän ain suostuu tulee mun ehdottamii konsertteihi ym. ♥, ni kyl määki häne ehdotuksee nyt sit, ja täytyy sanoo, et Erjaa kun kuunteli, ni blues rules. Mikä ääni ja hieno äänen käyttö ja mikä kitaran soiton taito!
Kuuntelin yks päivä Les Miserableksen työmatkal autos. Ku asuu tarpeeks kaukan , ni yhdes päiväs saa kuunneltuu yhen musikaalin. Ai et siin on kauniit laului. Sillo ku Åbo Svenska Teatteri esitti sitä, kävin kattomas sen 5 kertaa! Kilpailee Oopperan Kummituksen kans mun suosiost. Täytynee ehdottaa Minnal, et yks tunti onki semmone kertaustunti,et laulan kaikki musikkali/operetti/ooppera biisit mitkä osaan.....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti