Omena ja veto!

Pitkäst aikaa mulla oli laulutunti, ihanaa! Ja niin mahtava jälkifiilis siitä, ku opettaja sanoo lopuks, et lauloin ku Karita Mattila!! :) :)
Ääniräätäleiden joulukonsertti lähestyy, ja nyt on jo melkei ressin puolel sanojen opettelu. Tänää viilattii joululauluja. Nyt kun olen jo "loppupuolel" harjottelussa, nii silloin sitä alkaa miettiä sanojen painotusta, esittämistä. Tämän päivän ongelma oli se, että kun laulan lausetta, niin puoles välis sitä lausetta sävel muuttuu niin, ett kuullostaa kuin esittäisin kysymyksen, vaiks siin ei ole kysymystä....? Sillo Minna sano,että laita vähä "draamaa" siihe, ni avot, jopas näkymättömät kysymysmerkit hävis, mun sisäinen karitamattila pääsi irti. Tän laulun laulan ruotsinkielel, ja mulle, joka olen lukenu sata vuotta sit koulus ruotsia, on tää vaikee kieli tulkita.

Sibeliusta tietenkin

Minun tarkotus olis laulaa joulukonsertis kaksi Sibeliuksen joululaulua, Jouluvirsi suomenkielel, ja Joulu saapuu portin luo ruotsinkielel. Nyt on kettuvihko kovas käytös, aina ku on hetkikin pient odotusaikaa ja tai muute vaa luppoaikaa, ni opettelen sanoja. Mullahan on se kettuvihko mihin olen kirjoittanut opeteltavat laulun sanat.lue aikaisempi blogi nii tiedät. Nyt täytyy vaan myös muistaa harjotella pianon avul, et osaa laulaa säestyksen kans. Jouluvirres mun pitäis alkaa nelosen kohdal. Ja 10 tahdin kohdas mun vuoro alottaa yykaakoonelJÄ kohdal. Ja Joulusaapuu portin luo laulussa on muutama tauko ku täytyis muistaa eikä hätiköidä eteenpäin. Nii, ja sen laulun alku, kääk,yks sävel pianosta, laske neljään, hengitä siinä jo, ja lähtee. Sibeliuksen joululaulut(kin) on kauniita lauluja, mut ei ne mitään tosta vaan lauluja ole. Niissä on tutkimista ja harjottelemista.

Omena


Kun istuin odotustilassa ennen tunnin alkua ja kuuntelin Minnan ääntä kun hän piti tuntia,ni mietin miten hän sen tekee,et saa äänen syntymään noin helposti ja kauniisti. Me tehdään harjotuksia ja koitan sisäistää ,et miten tuol kurkus ja muual kaiken pitäis olla ja mennä. Sanoin Minnal , et haluaisin kokee sellasen valaistumisen, et jotenki yhtäkkiä mulle välähtäis et näin vaa. Alotimme tunnin äänenavauksil, ja Minna anto ohjeeks omena ja veto. Ja must tuntu, et jotenki lähti kulkee paremmin. Ainaki oli helppo laulaa laata ja liitä. koitin sit siirtää omena ja veto systeemii Sibeliuksiin, ja osittain pystyinki, mut heti se on haasteellisempaa, kun on enempi sanoi ku vaan laa ja lii, ja sit kaikki tauot, laskemiset ym. Mut tuli kyl hyvä fiilis, onnistumisen kokemus.
Nyt vaan laulan, laulan ja laulan. Eiköhän ne sanat jää pikkuhiljaa päähän, tai sit annan ittelleni periks ja pidän  sanat edes. Mut mikä vielä tärkeempää..... Mitä mää laitan joulukonserttin päälle?