Säestäjä, Grieg, lohikäärme, piparitaikina...

 Säestäjä on tosi tärkee laulajal. Sitä toivoo, et ain löytyis säestäjän kans yhteine etukäteis harjotteluaika, mut sillo tällö on vaa tilanteit et aikataulut ei kohtaa ja etukäteen ei voida harjotel, säestäjä  kuuntelee sit  laulajaa ja seuraa tätä, tapahtu sit mitä tahansa. Viime aikoin olen ollu laulamas vähä siel sun tääl ,erilaisis tilaisuuksis ja täytyy sanoo,et mul on ollu hyvät säestäjät. Kun kuulee,et säestäjä soittaa varmasti ja kuuntelee hyvin laulun kulkuu, ni tulee ain varmempi olo. 
Ihanteellisint olis kyl, et sais  harjotel säestäjän kans, sit harjotel viel tulevas esiintymispaikas, et tulis kaikki paikat, akustiikat ym. tutuiks enne esityst. Vaan aina ei niin tapahdu, ja sillo on hyvä säestäjä kultaakin kalliimpi.


Tänää mää lauloin tunnil Griegiä , Solveigs songia, ja siin on kyl semmone säestys, et tarttee kunnol harjotel sen  mukaa laulamist ennen ku sen laulun esittää julkisest, jos koskaan esittää. Aivan ihana laulu. Kuuntelin sitä Karita Mattilan levyltä ja ihastuin, ja Minna haki heti nuotit esiin. Aikamoiset kuviot ja sit viel norjaks, heh, eka mun norjan kieline biisi.  Mut nyt vaan muistutan ittelleni,et kär- si- väl- li- syyt- tä. Mozartin kreivittären biisi alkaa jo vähä istua mun kehooni. Tänää tunni lopuks sanoin Minnal, et nyt laulan sen tunteel, meni sit  sytee tai savee, ja siit tuli nii mahtavat fiilarit. Iha oikeesti laulamine tekee hyvää nii sielul ku ruumiil! Olen sen ennenki sanonu ja sanon monesti viel uudellee.


Mun kurkkuni ja äänihuuleni saa kyl viiko aikan venyy vähä sin sun tän. Laulan lasten kans, välil hyppien ja pomppien, puhun pupuna nukketeatteri sermin takaa, laulan Griegiä ja Mozarttia, ja nyt viel harjottelen joka viikko lohikäärmeen osaa. :) Mut sen opin tänää, et ennen laulutuntii kannattais syödä jotai muut välipalaks ku raakaa piparitaikinaa...

Joku viisas on sanonu, et älä valita pimeyttä, sytytä kynttilä. Mää rakastan syksyy...