Vastarannan kiiski

Hmm... on tää ollu aika erilainen laulusyksy. Tunneilla oon kyllä käyny, mut ei ole mitään mihin tarttis oikeen harjotella jotain kappaletta, eikä tartte jännittää mitää. Ääniräätälin joulukonserttiin en töiden takia pääse, ja yks toinen laulukeikka peruuntui. Toki Hodarit eli Hot Dogs laulaa joululauluja Mustin ja Mirrin edes, ja samalla me keräämme tarvikelahjotuksia koirien vanhainkotiin. Se tuo aina hyvän mielen. ♥ Just laskettiin Ellun kans, et onk tää jo viides kerta kun Hodarit laulaa joululauluja kyseisessä paikassa..?

Marraskuussa Pirkko ja minä käytiin hyvänmielen laulukeikalla palvelutalo Esikossa Laulettiin talon asukkaiden kanssa joululauluja ja lisäksi Pirkko lauloi duettona Kuului laulu enkelten - laulun diiva Viola Älgvikin kanssa. Viola on ihana, omanarvonsa tunteva oopperatähti. Laulaa paljon Keski- Euroopassa, mut välil hän lentää yksityiskoneellaan tänne Suomeen esiintymään eri tilaisuuksiin, jos hänt kauniisti pyytää.  Viola on oikeesti muppet- tyyppine nukke, jonka nukketeatteritaiteilija Anna- Kaisa Kuisma teki mulle. Violan kans on ollut jo muutama hauska esiintymiskeikka. Siin pitää keskityy sekä nukettamiseen että laulamiseen... Iha iisipiisi.

Lauluope Sannan kans on ollu antoisa syksy. Yritän ain ehtii jotain ohjei kirjottaa muistikirjaan. Ensinnäki olen oppinu et laulalajn kaks tärkeint tavaraa tunnil on kynä ja vesipullo. Joskus se muistikirja on unohtunu kotii, mut Mozartin selkäpuolel mahtuu tekstii. Mozart ei täst panis pahaksee.
Muistikirjas lukee: Hengitä reisiin asti, iso pää, Michelin rengas lantion kohdalle, löllöleuka, rentoleuka, löllö mut ei löysä, olen kirahvi, ja peräluukku auki! Tiedän mitä Sanna näil tarkottaa, ymmärrän sen ja tiedostan miten pitäis toimii, mut nyt mennää siin vaihees, et koetan saada myös aivoni ja sitä kautta kehoni toimimaan näin.... puuh.... ei oo helppoo.

Olin hautajaisissa laulamassa, ja siellä kappelissa otin käyttöön Sannan antaman ohjeen laulun alkuun, hyvä hengitys ja heti ajatus, tunne päähän siitä laulusta. Se todella toimii. Enkä ajatellut surua, vaan lohtua, toivoa. Tunteet ja tulkinnat on syvällä, kroppa auttaa äänen menemist ylös, ääni vapautuu. Oliks se näin Sanna?

Sanna sanos myös et laulaja on vastarannan kiiski, ja nyt mää en osaa sitä tähän selittää, mut se oli mun mielest niin hauskasti sanottu, et se jäi mieleen. Ja kun me viel puhuttii lisäks räkäkiiskeist. Ne o kaloi. Tää liittyy laulutekniikkaan, ei siihe ,et laulaja olis ain vastaa kaikkee, ei tietenkää koska laulajat on mukavii. Mut mää olen kärsimätön. Kun 57 vee yrittää ottaa uut oppii vastaa ja kääntää aivoi tekee vähä erilail, ni se ei ole helppoo, mut Sanna sanoo, et on mahdollist, kun vaan antaa itellee aikaa ja ON KÄRSIVÄLLINE. Oumaikaad sanon minä. Mist sitä kärsivällisyyt sit otetaa ?

Enne oli mahdollist opetel kaikkee uut, kielii ym., kirjekurssin avul, mut sentäs lauluu ei oo nii opetettu, ja se oliski iha mahdotont, koska laulaja, on hän sit ammattilainen tai amatööri, ni tarttee sen oman open siihe lähel puhumaa, kuuntelemaa, neuvomaa, kannustamaa, kehumaa ja välil vähä halaamaaki. ♥


Oikeen hyvää joulun aikaa sinul. Tänä joulun mul tulee kaikkein tutuimmaks laulu Joulupuu on rakennettu koska meidän nukketeatterin joulunäytelmäs Niksu hiiri laulaa juur sen joululaulun, ja esitykii on yli 30, ja mää olen se Niksu.

.... " joulu on jo ovella...."

Ps. Nyt ei taida saada tän yhtää kuvaa, koska niit olis tos älykännys, mut mun äly ei saa niit tän.